Kahvittelua

Liisa oli kutsunut Railin, Olga-mummin ja Kaarinan pääsiäislauantaina päiväkahville. Kutsuessaan Liisa oli vaikuttanut hieman salaperäiseltä ja sitä naiset nyt sinne mennessään pohtivat.
Pianhan kutsun syy selvisikin! Ruusurinteelle oli ostettu kahvinkeitin! Tähän asti on selvitty tavallisella kahvipannulla mutta Liisa on aina niin kaiken uutuuden perään!

Siinä sitä uutta ihmettä nyt katsellaan ja ihaillaan, mutta mahtaako kahvi tulla hyvää? Ainakin Liisa vakuuttaa että hyvää tulee, saatte kohta maistaa!

Eiköhän aloiteta, Harri liittyy seuraamme heti kun saa Taavin ja Viivin nukkumaan! Kari haluaa suklaamunan. Vie Marille myös, kehottaa Liisa..

Naiset oikein makustelivat kahvia, nyökyttelivät ja vaikuttivat kaikin puolin tyytyväisiltä. Ehkä meidänkin pitäisi ostaa tällainen uudenlainen keitin, pohdiskelivat Raili ja Kaarina.
Mummi kyllä mutisi että: ja minähän en omasta kunnon pannustani luovu, kaiken maailman kotkotuksia tämmöiset!

Parveketta pukkaa

No saihan se Paavo viimeinkin sen parvekkeen tehdyksi, oli jo aikakin! Vanha parveke kun vanhuuttaan kai oli pudonnut jo pari vuotta sitten. Nyt on sitten uusi ja entistä ehompi ja hieno onkin!

Ovi vielä puuttuu

Pari tuolia ja pöytä pitää hankkia, kasveja onkin Raili jo kasvattanut ihan tätä parveketta ajatellen.

On tämä kyllä aika korkealla, Paavo tuumii, mutta hyvin tehty ja tukeva, kyllä nyt kestää!

Parvekkeen tein Bilteman sytyketikuista ja Tiimarin coktailtikuista.

pääsiäiskakkuja

Tuli mieleen että nukkisväellähän ei ole ollenkaan pääsiäiskakkuja joten ei kun leipomaan! Vähän kiirettä pitää kun on jo pitkäperjantai.

Tässä näitä nyt olisi joka huusholliin ettei kenenkään tarvitse ilman jäädä, aluslautaset vain puuttuvat kun oli niin kiire esitellä! Fimosta nämä pyörittelin ja lakkasin päältä.

Olga-mummi jo kattaa kahvipöytää vaikka vieraatkaan eivät vielä ole saapuneet ja tuolitkin puuttuvat!

Raili näkyy olevan samoissa puuhissa, taitaa kahvihammasta kolottaa!

Ruusurinteellä Mari oli kovin halukas auttamaan pöydän kattauksessa, taisi olla kiire päästä maistamaan kakkua!

                                                                                                                                                                                            Pienet pajunkissat pyörittelin fimosta myös ja paiston jälkeen liimasin ne rautalangan pätkiin. Kävi kyllä helpommin kuin mitä ennen olen liimannut pieniä pumpulipallukoita, niissä oli kova pyörittely.

Kuulumisia Koivumäeltä

Vihdoinkin saatiin yläkertaan menevät raput paikoilleen, pääsee Koivumäen perhe nukkumaan omiin makuuhuoneisiinsa.

Kylläpäs noissa rapuissa näkyy rääpettä mitä en laittaessa ollenkaan huomioinut, kyllä kamera on armoton!

Nyt käytiin sitten myös ostamassa uusi sänky jota oli jo kauan suunniteltu. Vanha oli aivan liian kapea ja muutenkin vanhanaikainen ja nyt saatiinkin hieno moderni laatikkosänky jossa on hieno päätykin jossa on peili ja kello ja hyllyjä!

Raili petauspuuhissa

Hoh-hoijaa, kylläpäs alkoikin väsyttää!

Tämä sängynpääty oli kirpparilla vain 15kr  mutta sen oli joku maalannut aivan kamalalla jollakin marjapuuron värisellä maalilla. Luulin että sehän on vain hioa ja maalata uudelleen mutta en olisi enempää voinut erehtyä. En tiedä mitä maalia se oli mutta kokolailla toivotonta saada pois millään konstilla, enkä sitten joka paikasta jaksanut kunnolla ottaakaan. siinä kokeiltiin hiomiset ja jos jonkinlaiset liuottimet mutta ei. Se oli vielä maalattu paksusti ja epätasaisesti. No, lähti sitten kuitenkin sen verran että sai vedettyä uutta päälle. Hyvin kelpasi Railille ja Paavolle, sehän on pääasia!

Unohdin ottaa päädystä kuvan ennen tuunausta, tässä pariin kertaan maalattuna. Sänkyä siinä ei tullut mukaan joten sen tein itse.

Punaisenkukertava paistaa läpi.

Sänkylaatikko

Verhoja

Tänään oli Lundby-talojen rouvilla yhteinen verhojen ompelu- ja vaihtopäivä. Näin keväällä kun tekee mieli saada vähän vaihtelua sisustukseenkin, niin Liisa ja Raili olivat yhteistuumin lähteneet katselemaan verhokankaita. Kyllähän niitä olikin isot valikoimat, oli oikein vaikea valita. Liisa sitten päätyi ostamaan kukallista kangasta olohuoneen ikkunaan ja Raili puolestaan innostui kun löysi omenakuvioista kangasta kahta eri kuosia. Toisesta hän surauttaisi verhot omaan keittiöönsä ja toisesta mummille.

Raili aloitti ompelemisen mummin verhoista. Isoja punaisia omenoita ja vielä hieno pitsikin reunaan, kyllä mummi varmaan tulee iloiseksi!

Sitten tytöt vaihtoivat paikkaa ja Liisa ompeli omat verhonsa. Varmaan nämäkin ovat kauniit ikkunassa, hän arveli.

  Viimeiseksi Raili ompelee omat verhonsa. Hommaa riittää vielä paljon, onhan vielä silitettävä, pestävä ikkunat ja ripustettava verhot paikoilleen. Tuntuu kuitenkin että isoin työ on jo tehty!
Vihdoin kuitenkin päästiin mieluisimpaan vaiheeseen eli ripustamaan.

Mummi sai omansa ensimmäisenä.

Tässä Olga-mummi ihastelee tyttöjen aikaansaannoksia, kukapa nyt ei vaihtelua haluaisi!

Sitten lähdettiin Railin omaan keittiöön.

Voi kun pirteät ja kivat, juttelevat tytöt. Vähän vielä pitää asetella.
Kyllä nyt kahvi maistuisi, sanoo Raili ja keittääkin kunnon kahvit, kakkukin on ihan tätä päivää varten leivottuna.

Sillä aikaa Liisa ompelee loppukankaasta vielä pöytäliinan.

Kyllä onkin mukava jo vähän huilata ja kahvitella.

Sitten lähdetään Ruusurinteen kartanoon laittamaan Liisan verhoja paikoilleen.

Rouvat komensivat Harrin hommiin, piti siirtää sohva pois tieltä.

Vielä viimeiset asettelut ja oikomiset.

Kyllä nyt ihastellaan.

Kaikenkaikkiaan rouvat ovat oikein tyytyväisiä päiväänsä, oli tosi kivaa eikä edes väsytä vaan tuntuu kuin olisi vain saanut uutta energiaa. Niinpä sovittiinkin että tämäpä uusitaan joku päivä, vielä on monta ikkunaa jotka kaipaavat uusia verhoja!


                                               :)  :)  :)  :)  :)  :)

Siis ommeltuani verhot laitoin ne styrox-levylle kiinni nuppineuloilla muotoonsa asetellen. Sen jälkeen sumutin reilusti hiuslakkaa päälle ja annoin kuivua. Kun sitten irrotin nuppineulat, jäivät verhot siihen malliin kuin olin ne asetellut. Mahtavaa! Tämän niksin opin fb-nukkekotiharrastajat-ryhmän sivuilta. Sieltä saa kaikenlaisia hyviä niksejä.

Näistä on neulat jo poistettu.

Sillä aikaa kun verhot kuivuivat, tein verhokoukut haaraniiteistä. Poistin toisen haaran ja toisen käänsin koukuksi. Sen jälkeen maalasin ne valkoisiksi. Ensin yritin pensselillä mutta spray-maalilla tuli sitten perempi jälki. Ehkä olisi kannattanut upottaa sopivan ohueen maaliin? No hyvät niistä tuli, ehkä hieman isot lundby-kokoon mutta ei haittaa. Seinään laitoin ne ainakin nyt alkuun sinitarralla. Edessä on kuitenkin jossain vaiheessa tapettien vaihto niin saa nähdä sitten.

Kanelista asiaa!

Tässä yhtenä päivänä oli eräässä blogissa ( http://villahoney.blogspot.fi ) kilpailu, jossa sai ehdottaa pienelle kissalle nimeä. No koska kisu oli sen näköinen että heti ensimmäisenä tuli mieleen kaneli, niin ehdotin nimeksi juuri Kanelia ja kuinkas ollakaan, se voitti!

Palkinnoksi sain ihanan huovutetun tyynyn.

Tyyny löysi paikkansa Valkoisesta kartanosta ja tässä nuorirouva Sofia esittelee sitä onnellisena!

Pöydällä on myös Titan tekemät kauniit tulppaanit

Tässä Sofia ja Ingrid-mummu ihastelevat yhdessä käsityönä hyvin tehtyä tyynyä!
Eikä siinä edes kaikki, vaan yllätyksenä tuli vielä pussillinen pääsiäismunia, kauniisti maalattuja!

Hienoja ovat, mahtavatkohan olla oikeita kananmunia vai onko ihan suklaata sisällä?

Tässä sen näkee, kyllä vaan kannattaa osallistua kilpailuihin, ei sitä koskaan tiedä milloin onni sattuu potkaisemaan!

Ruusurinteen perhe

Sattui myös kartanossa kaikki paikalle yhtä aikaa, yleensä lapset huitelevat ulkona leikeissään ja isäkin on usein ellei töissä niin sitten tallissa.

Kari on ulkonäöltään tullut aivan isäänsä!

Harrilla ja Liisalla on käynyt tuplaonni jo kaksi kertaa, nimittäin kahdet kaksoset ja kummallakin kerralla tyttö ja poika! Isommat lapset, Mari ja Kari ovat jo 7-vuotiaita ja aloittavat syksyllä koulun.
Taaperot Viivi ja Taavi ovat vasta 10 kuukauden ikäisiä. Eivät vielä osaa kävellä mutta ovat silti aivan uskomattoman nopeita liikkeissään niin että leikkikehä on kyllä hyvin tarpeellinen. Varsinkin äidin kannalta katsoen, muuten ei kotitöistä tulisi mitään.

Taavi haluaa myös päästä syliin kun kerran Viivikin!

Mari hoitaa tyttöjen tapaan mielellään pieniä sisaruksiaan, varsinkin ulkona on mukava työnnellä vaunuja.

Viivi on isin pieni kullannuppu

Liisalla tuntuu olevan samat mietteet mielessä kuin Railillakin sillä täälläkään ei näytä verhot olevan paikallaan. Taitavat rouvat suunnitella yhteistä verhojen ompelupäivää.

Lisää asukkaiden esittelyä

Nyt saatiin Koivuniemen perhe koolle yhtä aikaa.

Tässä siis Paavo, Raili ja heidän tyttärensä Tiina, 7v. Tiina siinä mielipaikassaan mummin kainalossa. Iivari-pappa taas omassa mielipaikassaan keinustuolissa.
Verhotkaan eivät ole paikallaan, Raili kyllästyi entisiin ja rivakkana ihmisenä otti ne pois heti eikä kohta. No nyt sitten pitää lähteä uutta verhokangasta ostamaan. Siinä pitääkin miettiä tarkkaan että minkälaista kangasta että sitten kaikki olisivat tyytyväisiä.

Pientä muuttumisleikkiä

Vanhan Lundby-talon isä Paavo ja äiti Raili tunsivat olonsa perin rähjäisiksi ja päättivät vähän uudistaa ulkonäköään. Muuttumisleikkiin innostuivat lähemään mukaan Railin ystävätär Kaarina ja tämän tytär Mirja sekä tämän kaveri Mari.

Paavo on ollut  matkamuistonukke jostain päin maailmaa.

Tässä Raili ja Kaarina vasta suunnittelevat kampaajalle ja vaateostoksille lähtöä.

tässä vielä Raili ja tytöt

Virkistynein mielin ja iloisina Paavo ja Raili palasivat kotiin.

Tässä esitellään uusia asusteita Olga-mummille.

Kaarina ja Mirja lähtivät saattamaan Maria kotiin ja samalla näyttämään omaa muutostaan Marin vanhemmille.

Oho, kartanon keittiöön on tulossa remontti, on päässyt sattumaan vesivahinko!

Liisa ja Harri Ruusurinne ovat aivan ällikällä lyötyjä nähdessään rasavillin tyttärensä noin hempeässä mekossa ja hiukset kammattuina.

Kangaskasseja

Ajettelin ommella pari kevätkassia, niitähän aina tarvitaan, varsinkin nyt kun Kirsikkakujalle on tullut kauppatalo jonka kaupat pikkuhiljaa avaavat. Ensimmäisenä ovensa ehtikin jo avaamaan kahvila.
No eihän se tietenkään pariin kassiin jäänyt, niitä syntyi useampikin ja ehkä vielä teen lisääkin.
Tässä näitä olisi:

Kuvat olen ottanut serveteistä, liimannut tekstiililakalla kankaalle ja silittänyt. Kassit ompelin mutta sangat liimasin tekstiililiimalla.

Kylpyhuone

Valkoisen kartanon kylpyhuone näyttää tältä:

Innostuin virkkaamaan tuollaiset vessapaperirullaroikottimet, mikä niiden nimi nyt onkaan. Vaaleanpunaisen ja vihreän ja nyt on vielä mietinnässä että kumman jätän tähän kylppäriin.

Tässä näkyy tuo vihreäkin vähän paremmin

Kukkaruukkuja

Tein tässä yhtenä päivänä fimosta kukkaruukkuja,samalla sain ruukut kevät-swappiin. Näin kevään kynnyksellä turkoosi ihastuttaa niin tein muutaman sellaisen ja sitten sekalaisia ruskean ja harmaan värisiä. Painelin vähän kuvioita korun osalla ja joihinkin painoin helmiä kiinni.
Ovat ne aika muotopuolia enemmän tai vähemmän mutta mulle hyvin kelpaavat.
Paistamisen jälkeen maalasin kuvioita akryyliväreillä ja kuivuttua vielä lakkasin.

Tässä ruskeita

Valmiskukillakin saa kivoja aikaan.

Kun vielä jaksaisi väkertää kukkia niihin. Valmiskukilla saa nopeasti ja helposti mutta joitakin kukkia  haluaisi nukkikseen joita on itsellä ihan oikeastikin. Onneksi on taitavia tekijöitä, kun vaan osuu oikeaan aikaan kohdalle ja rahat riittää niin voi onnistua saamaan.
Kaikenlaiset kukat ovat kuitenkin kauniita ja tuovat kevään tuntua näin lumen keskelle.

Kahvilan avajaiset

Vihdoinkin kahvila Kirsikkaan saatiin pöydät ja toinen pullatiski ja voitiin avata! Avajaispäivänä tuli asiakkaita tasaisena virtana ja vaikuttivat kyllä ihan tyytyväisiltä maistelemiinsa herkkuihin. Valikoimaa ainakin on riittävästi ja tunnelma on rento ja mukava.
Kahvilan pitäjä Greta palveli aikaisemmin Valkoisessa kartanossa emännöitsijänä mutta toteutti haaveensa ja perusti kahvilan. Toivon Gretalle menestystä, leipoa hän ainakin osaa toinen toistaan suussasulavampia leivonnaisia.

Yleiskuvaa kahvilasta

Greta  touhuissaan.  Tiskin päällä näkyy Titan tekemät kauniit tulppaanit.

Titta Sipisen ihanat kirsikanoksat pöydissä. (mikäs sen paremmin sopisikaan kahvila Kirsikkaan)

Hyllyihin, tiskeihin ja hellaan on tietenkin käytetty Bilteman sytyketikkuja, nehän ovat mainiota rakennusmateriaalia joka paikkaan!
Pöydät olen tehnyt lasinalustoista joissa kynttilänjalat jalkoina. Tuolit ovat kuohuviinipullojen korkeista jotka olen päällystänyt ja joihin olen vääntänyt rautalangasta selkänojat.

Lähikuvaa valikoimista. Suurin osa on omatekemiä mutta on tietenkin myös Jatan ihania leivonnaisia!

Keväisiä tunnelmia

Osallistuin swappiin, meitä oli viisi osallistujaa ja aiheena kevät! Tänään tuli sitten paketti ja olikin niin hyvin pakattu etten malttamattomana meinannut saada sitä aukikaan. Sisältä löytyi neljä pikkupakettia ja olo oli melkein kuin jouluaattona. Nopeasti vaan paketit auki ja kyllä niistä paljastuikin ihania tavaroita! Kaikkia tarvitaan ja kaikille löytyy paikka.
Kiitos vielä kaikille!

Tässä näkyy mitä ihanuuksia sain

Tällaiset lähetin itse, kaikille samanlaiset

Tämä oli kyllä kivaa, ensin väsätä toisille ja samalla tietenkin itsellekin, ja sitten saada toisten tekemiä yllätyksiä! Aion kyllä osallistua toistekin.