Nuoripari

Saanko esitellä: nuori pariskunta Krisse ja Riku Solbacka!

Nämä nuket saapuivat jo jokin aika sitten, nyt vasta olen saanut heille vähän vaatteita aikaiseksi niin sopii esittäytyä.

Riku on ajanut kesäksi päänsä kaljuksi mutta eiköhän se siitä taas syksyä kohti ala kasvaa. Nähtäväksi jää hiusten väri!

Aloitin näistä Rikun housuista, ovatko nyt sitten shortsit vaiko kalsarit. Pitkät housut pitää myös tehdä.

Seuraavaksi sai Krisse pikkuhousut ja kesätopin.

 Krissen hame on neulottu ohuesta pellavalangasta, siitä tuli kauniisti laskeutuva. Olisi vain kannattanut neuloa se ohuemmilla puikoilla, olisi tullut kauniimpi eikä niin läpinäkyvä.

Rikun paidan neuloin kaksinkertaisesta ompelulangasta, molemmat hiukan eri sävyisiä niin tuli aika kiva pinta.

Nuoret etsivät kovasti asuntoa, muutamaa ovat jo käyneet katsomassakin mutta mieleistä ei vielä ole löytynyt. Varmaankin joku pieni yksiökin kelpaisi kunhan se tuntuisi "omalta"
                                  

Vihdoinkin!

No niin, vihdoinkin sain katkaistua tämän pitkän blogihiljaisuuden, jo oli aikakin! Jotenkin kaikki aika on hurahtanut ihan muuhun( aika iso osa ajasta on mennyt ihaillessani muiden ihania aikaansaannoksia).
Nyt on sitten asioita kertynyt niin paljon etten tiedä mistä edes aloittaisin. Jotain minihommia olen kuitenkin koko ajan tehnyt kaiken muun ohessa, pääasiassa neuletöitä. Niitä nyt vaan on niin mukava tehdä aina kun ei ole kummempaa tekemistä tai telkkaria katsellessa ja automatkoillakin.
Laitanpa tähän joitakin vanhoja kuvia aikaansaannoksistani:

Tästä jakusta puuttuu vielä napit, eipä niitä tarvikaan jos laittaa alle pienen puseron.

Tämä herrasmies sai myös vaatteet paitsi paita oli vain harjoituskappale. Se pitää tehdä uusiksi, nyt tiedän paremmin miten sen teen, toivottavasti onnistun sen kanssa.

Tämä vanhempi rouva sai myös kaikki vaatteet, jotenkin naisten vaatteita on kivempi ja helpompi tehdä kuin miesten.

Sitten innostuin tekemään vauvanvaatteita, nämä on neulottu kaksinkertaisesta rullalangasta.

Näitä olikin varsin mukava neuloa ja kiva kun pikkuiset saivat vaatetta päälleen!

Vähän isompia tyttösiä uusissa mekoissaan.

Tämä asu oli tilaustyö jo viime talvelta.

Näitä Stömsöstä tuttuja jakkuja on tullut virkattua useampia eri väreistä ja väriyhdistelmistä, villalangasta, puuvillalangasta ja pellavalangasta. 

Vielä pikkuinen mekko

Nämä mekot onkin jo myyty

Nämä tulivat mukaan Lahden nukkekotimessuille

 Kaikenlaista muutakin on tullut näprättyä, kuvia ei aina tule otettua. Kuten esimerkiksi kukka-amppeleita ja kukkia tein myös messuille, pannunalusia, tuossa kuvassa näkyvät laukut.

Suunnitelmissa olisi yrittää tehdä kankaisia vaatteita, tytöille kesämekkoja, miehille paitoja ja housuja. Kankaita minulla on valmiina odottamassa moneen lähtöön, inspiraatiota vain odottelen.

Varsinainen iso projektikin odottaa tuossa että innostuisin taas jatkamaan, nimittäin rintamamiestaloni 1:18 koossa. Siinä alkaa ajasta tulla tiukkaa, se pitäisi olla valmis näyttelyyn joka on ensi helmikuussa. 

Projekteja riittää muitakin, vanha kartano vaatii uudistamista, vitriiniin olisi tulossa uusi nukkekoti, nuket odottavat jo kärsimättöminä milloin pääsevät kotiin pois hyllyiltä pyörimästä.
Pari Lundbytäkin on odottamassa että otanko käyttöön vai myynkö pois mikä tietysti olisi järkevintä.

Kauppatalon lelukauppakin on vielä vailla joitakin hyllyjä, lelut pitäisi saada lattialta pois.
Ai niin ja pari pikkuista kaupparakennusta odottaa myös tyhjänä. En vaan ole vielä osannut päättää mitkä kaupat niihin tulee.
Mukavaa kuitenkin ettei ainakaan ole tekemisen puutetta ja aika kuluu kuin siivillä kun näitä minihommia värkkäilee. Aina kun onnistuu tulee hyvä mieli pitkäksi aikaa.

Neulomisintoa riittää

Voisi kuvitella että olen ollut joko laiskana tai sitten aivan muissa puuhissa kun en juurikaan ole tätä blogia päivitellyt. No ei ihan niinkään, olen kyllä useampaakin minihommaa tehnyt joista nyt laitan näytille neuleita, niitä väkerrän vähän joka välissä ja varsinkin iltaisin televisiota katsellessa.
Viime keväänä jo tein aika paljon mekkoja, hameita ja puseroita joita sitten Lahden nukkismessuilla myinkin. Sukkatilannekin on melko hyvä vaikka niitäkin olen jo aika monet myynyt.

Nyt sitten vasta hokasin tehdä nukeille pikkuhousuja, jotenkin minua on häirinnyt niiden alastomuus kun usein joutuvat riisumaan ja sovittelemaan uusia vaatteita. Ensin ajattelin tehdä pikkupöksyt kankaasta ompelemalla mutta sitten kokeilin kutoa ohuella puuvillalangalla ja niistähän tuli ihan hyvät ja joustavat ja helpot pukea. Niinpä tein niitä sitten useampia samantien, lankoja vaihdellen ettei kaikille tulisi samanlaisia.

Tässä tytöt esittelevät iloisina pikkuhousujaan kun ei enää tarvitse nakuilla. Nuo vasemmanpuoleiset olen kutonut silkkilangalla, se olikin haasteellisempaa kun oli niin liukasta. Niissä on myös lahkeensuussa pieni pitsikuvio mitä ei niin kuvassa näy. Oikeastaan pitäisi olla ohkaisemmat puikot, 0,8mm tuntuivat vähän liian paksuilta.

Nyt olen innostunut myös tekemään polvisukkia, vanhojen perinteisten lisäksi. Noista liukuvärjätyistä langoista on kiva tehdä, tulee kivan raidallisia tarvitsematta vaihtaa lankaa välillä. Pitsikuvioiset ovat myös hauskoja, lapsenahan aina oli kesällä valkoisia pitsipolvisukkia.

                                        Tässä sitten vähän enemmän vaatetusta:

                                        Villatakkeja:

                                         
                                        Vielä muutama neulepaita:

                                         Mekkojakin tein jo keväällä:

                           Tämä vihreä onkin jo mennyt uudelle omistajalle, toivottavasti oli sopiva!

Kyllä kutominen on mukavaa puuhaa ja harjoitus tekee mestarin(toivottavasti)!

Villatakkeja

Innostuin sitten kutomaan villatakin, tarkoitus oli tehdä se 1:18 mutta omasta päästä kun tein niin liian isohan siitä tuli, muuten ihan hyvä, sopii 1:12 nukelle.

Tämä käy hyvin vaikka kesämekon kanssa, ei ole paksu eikä villainen. Lanka on purettu sellaisesta kolmisäikeisestä, joista kaksi oli tällaista ohutta ja yksi sitten hiukan paksumpaa pörröistä villalankaa. Siitä saa sitten paremminkin talvivaatteita.

Koska olin ajatellut tehdä 1:18 kokoisen niin kudoin sitten yömyöhään, en tosin ihan valmiiksi asti jaksanut tehdä, vaan aamulla jatkoin. Lankojen päättely ja nappien ompelu on minusta se kurjin osuus, olis kiva kutoa vaan, kun joku toinen päättelisi langat.

Tässä puettuna Lundbyn nukelle joka on hiukan liian iso, 11cm.  Aivan 1:18 kokoista nukkea ei minulla vielä ole.

Tämän hameen ja puseron neuloin jo joskus aiemmin, pusero ei mahtunut tuon villatakin alle kun on niin paksu.

                         Tulitikun kanssa saa ehkä paremman kuvan siitä kuinka pieni tämä takki on.

                                                     Vielä sitten yhteiskuvakin.

Neuleita

Olin marras-joulukuussa jotenkin koukussa kutomiseen, nyt ajattelin laittaa tänne muutaman kuvan niistä. Mallit ovat vain kokeiluja omasta päästä, kun en ole löytänyt ohjeita.

Tässä hame ja hihatin, vähän liian paksusta langasta tulivat nämä mutta onpahan ainakin jotain lämmintä päällä eikä tarvitse alasti olla! Puseronkin teen kunnollisen ja eri kankaasta kunhan ehdin.

                                          Tämä neito sai vaaleanpunaisen mekon, takana on napit.

                                           Tällaisen lämpimän hihattimen myös.

    Hän sai myös pitsineuleiset sukat. Tavallisia "vanhanaikaisia" villasukkia raidoilla kudoin varmaan 15 paria, niitä myös myin fb:n kirpparilla.

             Mariannehan jo olikin esittelyssä makeiskaupan avajaisissa mutta olkoon nyt tässäkin.

                                              Pikkutytöille villatakki ja mekko.

                                           Vielä tällainenkin mekko valmistui.

Kyllä kutominen on kivaa puuhaa, kun alkaa niin ei malttais muuta tehdäkään. Nyt olen pitänyt paussia kun silmätkin ovat tehneet kiusaa, harmillista.
Nyt taitaa muutenkin aikani mennä enemmänkin tuolla rintamamiestalon puolella kun yritän saada sitä tehtyä eteenpäin. Vaikka vaihtelu virkistää joten tietenkin teen myös näitä muita minijuttuja siinä sivussa, ideoita riittää vaan aika vaan on tiukalla.

Villapaitoja Lundbyssä

Kaarina poikkesi tapansa mukaan Railin luona kahville ja siinä samalla oli kiva vaihtaa kuulumisia ja vähän muutenkin juoruilla. Tällä kertaa Kaarinalla oli aivan uusi pusero päällään, johon Raili oitis ihastui!

Mistä noin hienon neulepuseron olet ostanut? kysyi Raili heti. Enhän minä tätä ole ostanut, itse neuloin. Innostuin kun löysin näin mukavaa liukuvärjättyä lankaa, eikö vaan tullutkin kiva, hehkutti Kaarina. Meillä pitäisi koko perheelle saada uudet lämpimät puserot nyt kun syyskylmätkin ovat tulossa. Pitäisiköhän minunkin yrittää neuloa itse, mietti Raili.
Kaarinan mielestä se  oli niin kivaa puuhaa että ilman muuta teet itse ja mitäs jos pidettäis oikein sellainen neulontailta, pyydettäis Liisakin mukaan niin ja Olga-mummihan osaa tarvittaessa neuvoa muita! Miehet kanssa mukaan, nehän voi sitten vaikka keitellä kahvia ja laittaa ruokaa kun mehän ei ehditä vai mitä?
Tuumasta toimeen ja kaikki muutkin innostuivat asiasta. Päätettiin kokoontua Paavon ja Railin kotiin tällä kertaa.

Tässä onkin Harri joutunut heti töihin vyyhdinpitäjäksi kun Raili kerii langan kerälle.

Mutta nyt soi ovikello, kukahan siellä mahtaa olla?

Sieltähän tulivat uudet naapurit, Risto ja Hannele! Tämä onkin hyvä tilaisuus tutustua paremmin, nyt kun kaikki ovat koolla. Hannele on myös innokas tekemään käsitöitä ja olikin juuri hiljattain tehnyt molemmille nämä neulepuserot!
Hannele pääsi nyt auttamaan Liisaa langan kerimisessä.

Iivari-pappa siinä istuu tyytyväisenä uudessa villatakissaan, sen Olga-mummi olikin ehtinyt neuloa jo aikaisemmin. Nyt mummi kutoo itselleen ruskeasta langasta villatakkia.

Liisa tekee punaisesta ja Kaarina vihreästä, saa nähdä, kuka onnellinen sen sitten saa.

Miehet istuskelevat tällä kertaa mieluummin keittiön puolella, olohuoneen puolella kuuluu sellainen kilkatus ja kaakatus heidän mielestään. Kai sitä pitää fixata jotain syömistä, tuumaa Paavo.

Paavo, tules käymään täällä, kuuluu Railin ääni!
Paavo meni ja palasi komea villapaita päällään! Enpä olisi uskonut että Raili osaisi ja vieläpä näin nopeasti, myhäili Paavo.

Eikä aikaakaan kun mummokin jo esitteli oman villatakkinsa valmiina! Kyllä nyt tarkenee!

Pian villapaitoja alkoikin valmistua kuin liukuhihnalta, kaikki saivat vuorollaan esiintyä mannekiineinä:

Harri turkoosissa paidassa

Harri vihreässä paidassa

Raili pinkissä villatakissa

Liisa pinkissä villapuserossa.

Mummo vielä esittelee vihreän puseron, kaipa sillekin vielä omistaja löytyy!

Kaikki ovat tosi tyytyväisiä, oli kova urakka mutta kyllä kannatti! Nyt sitten vaan suunnittelemaan niitä Paavon ja Railin grillijuhlia mökin valmistumisen kunniaksi! Kenenkään ei tarvitse palella vaikka tulisi vähän viileämpääkin. Pitää nyt vain löytää sopiva päivä että kaikki pääsisivät mukaan!